Etiopian ortodoksinen paasto selitettynä: viikoittaiset paastopäivät ja kausipaastot

Kuinka monta päivää vuodessa Etiopian ortodoksinen paasto kattaa?

Kirkon lähteiden mukaan Etiopian ortodoksisen tewahedo-kirkon perinne määrää maallikoille noin 180 paastopäivää vuodessa ja munkeille, nunnille ja papeille lähemmäs 250. Luku kattaa kaksi erilaista paastoa: keskiviikkojen ja perjantaiden viikoittaisen rytmin sekä joukon kirkkovuoteen sidottuja kausipaastoja, joista pisin kestää lähes kaksi kuukautta.

Useimpien kristillisten perinteiden mittapuulla se on paljon, ja se muovaa arkea Etiopiassa hyvin konkreettisesti: mitä kotona kokataan, mitä ravintolat laittavat ruokalistalle ja minä päivinä perhe voi suunnitella häitä tai isoa ateriaa.

Paastoa tarkoittava sana amharaksi on tsom. Näet sen ruokalistoilla esimerkiksi ilmauksessa ye-tsom (paasto-, ruokalajia kuvaavana määreenä) sekä useimpien alla mainittujen paastojen nimissä, joista suurin osa alkaa sanalla Tsome-, jota seuraa muistettavan asian nimi.

Mitkä päivät paastotaan joka viikko?

Keskiviikko ja perjantai joka viikko ympäri vuoden, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: fasikan (Etiopian ortodoksisen pääsiäisen) jälkeiset viisikymmentä päivää, jolloin viikoittainen paasto on tauolla osana pääsiäisen juhlintaa. Vuonna 2026 fasika on 12. huhtikuuta, joten tauko kestää suunnilleen huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun.

• Keskiviikkona paastotaan, koska kirkon perinteen mukaan sinä päivänä suuri neuvosto (sanhedrin) päätti ryhtyä toimiin Jeesusta vastaan.
• Perjantaina paastotaan ristiinnaulitsemisen muistoksi.
• Pääsiäisen jälkeistä taukoa lukuun ottamatta molemmat viikoittaiset paastopäivät toistuvat poikkeuksetta, toisin kuin osa kausipaastoista, joiden päivämäärät vaihtelevat vuodesta toiseen.

Mitä Etiopian ortodoksisen paaston aikana ei saa syödä?

Paastopäivän sääntö on yksinkertainen: ei lihaa, ei maitotuotteita, ei munia eikä voita. Länsimaisella ruokavaliotermillä se tarkoittaa vegaanista ruokavaliota paaston ajaksi – kaikki on kasviperäistä.

Ajoitus on toinen taso, ja juuri sen vierailijat yleensä ohittavat. Tiukka noudattaminen tarkoittaa, ettei syödä mitään ennen kello 15:tä, minkä jälkeen nautitaan yksi ateria iltapäivällä tai illalla. Jotkut paastoavat näin jokaisena paastopäivänä; monet muut noudattavat ruokarajoitusta ilman aikarajoitusta tai pitävät osan paastoista tiukasti ja osan väljemmin. Osa uskontoaan harjoittavista välttää paastokausina myös alkoholia.

Kausipaastot: suuri paasto, adventti ja muut

Viikoittaisen keskiviikko–perjantai-rytmin lisäksi kirkko määrää useita pidempiä, ajoitettuja paastoja. Lähteet eroavat hieman tarkoissa päivämäärissä ja päivien määrissä, koska osa paastoista on sidottu kiinteään Etiopian kalenteriin ja osa liikkuu fasikan mukana, mutta pääpiirteet ovat yhtenevät:

• Abiy tsom (suuri paasto, myös tsome hudade): pisin paasto, noin 55–56 päivää ennen fasikaa, ja se koostuu kolmesta peräkkäisestä lyhyemmästä jaksosta.
• Tsome nebiyat (adventti, myös profeettojen paasto tai tsome gahad): noin 40 päivää marraskuun lopulta tammikuun alkuun, ja se päättyy Etiopian jouluun (gena, 7. tammikuuta).
• Apostolien paasto (tsome hawaryat): alkaa helluntain jälkeisenä maanantaina ja kestää 26. tai 29. kesäkuuta asti, joten sen pituus vaihtelee vuosittain – noin 10 päivästä yli 40 päivään sen mukaan, milloin fasika osui.
• Filseta (Neitsyt Marian taivaaseenastumisen paasto): 15 päivää, 7.–21. elokuuta – eli se on käynnissä juuri tässä kuussa.
• Tsome nenewe (Niniven paasto): vain 3 päivää, maanantaista keskiviikkoon, noin kolme viikkoa ennen suuren paaston alkua.
• Gahad: yhden päivän paastot joulun ja loppiaisen aattoina.

Miksi jokainen kasvisruoka ei ole paastoruokaa?

Tämä yksityiskohta hämmentää lähes kaikkia, jotka eivät ole kasvaneet sen parissa. Pata voi olla tehty kokonaan linsseistä, kikherneistä tai kasviksista, eikä se silti kelpaa paastoruoaksi yhden ainesosan takia: niter kibbeh on mausteiden – inkiväärin, valkosipulin, besobelan (pyhän basilikan), sarviapilan, kardemumman, kanelin ja muiden – kanssa haudutettu kirkastettu voi, joka on suuren osan arkisesta etiopialaisesta ruoanlaitosta perusta.

Koska niter kibbeh on voita, kaikki siinä valmistettu sisältää maitotuotteita, piste, vaikka kattilassa olisi kuinka paljon kasviksia tahansa. Jotta samasta ruoasta saadaan paastoon sopivaa, kokit käyttävät sen sijaan kasviöljyä, joskus maustettua versiota nimeltä yeqimem zeyet, joka valmistetaan samoin kuin niter kibbeh mutta voin sijaan kasviöljystä.

Shiro: yksi nimi, kaksi hyvin erilaista ruokaa

Shiro – jauhetusta kikherne- tai härkäpapujauhosta tehty pata – on selkein esimerkki. Sen pohja on luonnostaan vegaaninen, minkä vuoksi se on suosittu paastoruoka. Sama nimi ruokalistalla voi kuitenkin tarkoittaa niter kibbehissä valmistettua versiota, joka ei ole paastoruokaa, tai öljyssä valmistettua versiota, joka on. On olemassa myös lihaa sisältävä versio nimeltä bozena shiro. Kolme ruokaa, yksi nimi, eikä eroa näe, ellei kysy tai tunne keittiötä jo valmiiksi.

1. Niter kibbehissä (voissa) valmistettu shiro – ei paastoruokaa.
2. Öljyssä valmistettu shiro, jota kutsutaan joskus nimellä ye-tsom (paasto-) shiro – vegaaninen ja paastoon sopiva.
3. Bozena shiro, johon on lisätty lihaa – ei paastoruokaa eikä kasvisruokaa.

Kuinka tiukasti paastoa oikeasti noudatetaan?

Hyvin vaihtelevasti. Kirkon opetuksen mukaan kaikkien noin seitsemän vuotta täyttäneiden odotetaan noudattavan paastoja, mutta käytännössä noudattaminen vaihtelee papistosta sekä iäkkäämmistä tai hartaammista maallikoista, jotka pitävät koko kalenterin – myös vain iltapäivällä syömisen säännön – niihin, jotka paastoavat vain suuren paaston aikana, vain keskiviikkoisin ja perjantaisin tai eivät lainkaan.

Myös paikkakunnalla on merkitystä: sekä tutkijat että kirkon lähteet toteavat, että paastoa noudatetaan yleensä tiukemmin joissakin maaseudun ja ylängön yhteisöissä kuin osassa Addis Abebaa, jossa joustavuus on yleisempää. Ei ole yhtä oikeaa tapaa kuvata, miten yksittäinen Etiopian ortodoksinen kristitty paastoaa – se riippuu ihmisestä, perheestä ja usein myös kyseisestä paastosta.

Suuri paasto on hyvä esimerkki siitä, miten yksi paasto voi koostua kerroksista. Lähteiden mukaan se muodostuu kolmesta peräkkäisestä lyhyemmästä jaksosta: 8 päivän jaksosta nimeltä tsome hirkal, 40 päivän jaksosta nimeltä tsome arba (joka viittaa Jeesuksen 40 paastopäivään erämaassa) ja viimeisestä 7 päivän jaksosta, tsome himamatista, joka kattaa hiljaisen viikon fasikaan asti.

Miksi tällä on merkitystä, jos tutustut etiopialaiseen ihmiseen

Jos viestittelet etiopialaisen kanssa tai tapaat hänet – myös Amarbisin kaltaisen sovelluksen kautta – paasto voi vaikuttaa arkisiin asioihin: mikä ravintola sopii keskiviikon treffeille, käydäänkö videopuhelu suuren paaston aikana ennen vai jälkeen kello 15:n, tai miksi perheen kokoontuminen elokuussa keskittyy filsetaan. Mikään tästä ei vaadi kenenkään henkilökohtaisen vakaumuksen arvailua. Se on yksinkertaisesti hyödyllistä, tosiasioihin perustuvaa taustatietoa maasta, jonka väestöstä arviolta 44 % on Etiopian ortodokseja ja jossa paastokalenteri on näkyvä osa arkea ja ruokakulttuuria riippumatta siitä, noudattaako joku sitä tiukasti.